EmediateAd

Karhumäen kanalasta tulee paras elintarvike

21.8.2008 10:02
Kuva: Joonas Hukkanen

Karhumäen kanat ovat Hy-Line Brown -yhdistelmärotua. Parivuotias Juliaana Kortelainen syöttää mummonsa Tuula Partasen kanssa pihamaalla kesynä käyskentelevää Lempiä. Kanojen kotitalo näkyy taustalla. Kanat pääsevät ulos touko-syyskuun välisenä aikana.

Marjatta Pulkkinen

Pajujärveläinen Karhumäen luomukanala on saanut Suomen Paras elintarvike -palkinnon. Kanala palkittiin korkealaatuisesta tuotteesta, jonka perustana on eläinten hyvä hoito ja oikea ravinto.

Jaana Kortelaisen omistama kanala on raadin mielestä esimerkki hyvin hoidetusta 2000-luvun kanalasta, missä munien laatua valvotaan myös omassa tilapakkaamossa.

Kananmunista saatu salmonella on tuskin missään muualla yhtä harvinaista kuin Suomessa, palkintoraati huomauttaa. Sen mielestä hyvä tilanne johtuu kattavasta valvonnasta, mutta myös kanankasvattajien omasta huolellisuudesta.

Suomen Paras elintarvike valittiin nyt viidennen kerran. Keittiömestareista koostuvan raadin puheenjohtajana oli Markus Maulavirta. Valinnan taustalla on maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju-hanke sekä ravintola-alan ammattilehti Viisi Tähteä.

Karhumäen kanalassa Lapinlahdella on noin 2 400 luomukanaa, jotka aloittavat munimisen 18-20 viikon ikäisinä. Huipussaan se on 3-4 viikon kuluttua aloituksesta ja jatkuu noin vuoden verran.

Keittiömestareiden mielestä luomukanojen munat maistuvat parhaalta. Keltuaisen voimakas väri antaa leivonnassa väriä ja myös vaahtoutuvuus on ammattilaisten mieleen.

Kortelaisen mukaan tuoreiden munien määrään, laatuun ja makuun vaikuttaa kanan rodun, iän ja elinolojen lisäksi eniten ravinnon laatu.

- Iso haaste nimenomaan luomutuotannossa on saada rehun valkuaistasapaino ja ravitsevuus kohdalleen, koska sallittuja rehuaineksia on rajallinen määrä, Kortelainen kertoo.

Ruokinnalla voidaan vaikuttaa vaahdonmuodostukseen ja munan vitamiinipitoisuuteen. Karhumäen kanalan käyttämässä rehuseoksessa on suurin osa omaa viljaa ja 6-7 prosenttia kalkkia. Lisäksi rehu sisältää valkuaistiivistettä ja kivennäisaineita.

Munan tärkeää rasvahappokoostumusta saadaan parannettua lisäämällä rehuun esimerkiksi rypsi- ja pellavaöljyä. Kortelainen antaa kanoille myös reilusti säilörehua ja apilaheinää.

- Niillä on iso vaikutus munien makuun, hän toteaa.

- Tosin se tietää lisäkustannuksia, mutta luomusäännökset edellyttävät, että kanat saavat virikettä. Ja kyllä sen näkee, että kanat ovat mielissään.

Karhumäen kanalan perustivat Tuula ja Pertti Partanen pian parikymmentä vuotta sitten. Luomukanalana se on toiminut kymmenen vuotta, ja tytär Jaana Kortelainen ryhtyi yrittäjäksi kolmisen vuotta sitten.

Nykyinen kanamäärä munii päivittäin noin 2 300 munaa ja tilalta eteenpäin tavaraa lähtee 2-3 kertaa viikossa. Enimmillään munia pakataan viikossa lähes 13 000 kappaletta.

Suurin osa päätyy jaettavaksi tukkuliikkeen kautta pääkaupunkiseudun kauppoihin ja lisäksi suoraan maineikkaaseen Klaus K:n ravintolaan.

- Jonkin verran lähetämme tavaraa myös kuopiolaisiin lounasravintoloihin ja pariin kauppaan Lapinlahdella, tytärtään tilan töissä auttava Tuula Partanen kertoo.

Yrittäjän itsensä lisäksi kanalayritys työllistää yhden vieraan työntekijän.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi